Aikoinaan työskennellessäni tehtaalla särmääjänä ja tuotteille haettiin asetus, jolla saadaan syntymään paras lopputulos. Maan tuleva hallitus on laittamassa työelämän pelisääntöasetukset koko lailla uuteen
uskoon. Tässä mukana ovat vahvasti elinkeinoelämän, työantajajärjestöjen ja Suomen Yrittäjät.
Mielestäni myös meidän ay-liikkeessämme tulee tarkastella asetuksiamme uuteen uskoon.
Tällä hetkellä näyttää siltä, että meitä ay-liikettä tarvitaan sopimaan työrauha, mutta vastaavasti
työnantajat erityisesti tulevaisuudessa alle 50 hengen yrityksissä saisivat elää miten vain ja meidän
kätemme olisi sidottu työrauhaan. Tähän meidän ei ole syytä alistua vaan tehdä uudet asetukset
omaan koneeseemme.
Yksi vaihtoehto on lopettaa valtakunnalliset työehtosopimukset, eli toimia kuten Metsäteollisuus
ry pari vuotta sitten. Tämä ei tarkoita työehtosopimusten loppumista, vaan sitä, että alamme
tehdä pelkästään yrityskohtaisia työehtosopimuksia. Ensimmäiset vuodet se tulisi olemaan kova
ponnistus, kunnes kierto vakautuu ja vakiintuu. Tämä poistaisi ongelman Suomen mallista tai vientivetoisestamallista, koska sellaista ei enää olisi. Lisäksi uskon, että saisimme tätä kautta sopimuksiin
järjestöehdon, eli sopimusta noudatettaisiin vain järjestäytyneisiin työnantajiin.
Työrauhan sopiminen siirtyisi samalla yrityskohtaisiksi. Tämä edesauttaa paikallista sopimista, jonka
perään niin kovasti on huudeltu laajasti. Työnantajat pääsevät eroon yleissitovuudesta, jota
erityisesti Suomen Yrittäjät on vastustanut vuosia.
Toki meillä on mahdollisuus säilyttää nykyisetkin asetuksemme, joka tarkoittaa käymistä ”sotaan”
uuden hallituksen tulevia muutoksia vastaan. Eli syksyllä laitamme viennin seis. Luulisin julkisenkin
sektorin olevan mukana sillä sen verran ikäviä ovat esitykset heidänkin kannaltansa. Tätä teimme
Sipilän hallituksen aikana, mutta lopetimme vain turhan aikaisin ja annoimme KIKY-ratkaisun
syntyä sekä joukon muita heikennyksiä. Tätä virhettä ei ole syytä toistaa.
Mallien ja asetusten malleja, kun miettii, niin voidaan toki olla tekemättä mitään ja annetaan
äänestäjien tuntea ”pöksyissään” mitä tapahtuu, kun äänestää valtaan patamustan eduskunnan.
Katsomme neljän vuoden päästä, onko Siperia niin sanotusti opettanut? Hyvä kysymys myös on,
kuuluuko meidän ay-liikkeenä käydä taistoon, kun äänioikeuttaan käyttäneistä yli 50 % on tätä
halunnut? Huomioitava on erityisesti, että palkansaajista noin 30% äänesti perussuomalaisia jotka
ovat nyt mahdollistamassa Suomen lähihistorian suurimman reformin ja Kokoomuksen elinikäisen
vihollisen, ay-liikkeen lyömisen.